Meillä lapsen harrastukset eivät olleet riittävä syy hankkia autoa. Uimahalliin ja judoon pääsee bussilla, pyörällä tai kävellen, joskus pulkalla tai potkulaudalla. Pieni tykkäsi kävellä 5-vuotiaana pari kilsaa treeneihin.
Kun on autoton, ei lapsen harrastukseksi välttämättä valikoidu se laji, jossa on suurimmat treenikassit ja harjoituksia ympäri pk-seutua. Tosin ei välttämättä valikoituisi autollisenakaan. Meidän lapsella on juuri hänen näköisensä harrastukset.
Treenit alkavat ja loppuvat koulujen jumppasaleissa yleensä tasalta tai puolelta. On tylsää, jos bussikin lähtee tasalta tai puolelta siten, että siihen ei ehdi ja saa odotella seuraavaa puolisen tuntia. Tuttua?
Telinevoimisteluun me kuljettiin Myyrmäen aseman kautta Askistoon bussilla 25 min ja reitti 13 km. Autolla sama olisi 9 kilometriä ja 14 minuuttia. Joillain alueilla kaipaisi A- ja B-vuoroja, joista A kulkisi kiertäen kaikki lenkit (kuten nyt kuvassa) ja B suorempaa ja nopeampaa reittiä. B-vuorot olisivat kilpailukykyisiä autoon nähden ja A-vuorot takaisivat alueiden saavutettavuuden. Askistossa on silmämääräisesti arvioituna paljon kahden auton kotitalouksia. Illalla olimme usein ainoat matkustajat linjalla.
Harrastin aikoinaan lajia, jossa treenejä oli ympäri pääkaupunkiseudun halleja. Kaikkiin muihin halleihin pääsi julkisilla, mutta Klaukkalaan oli vanhempien kuljetusrinki. Ottaen huomioon tuhansien liikkuvien ja harrastavien lasten lukumäärän, voisi olla kätevää saada pieniä kutsubusseja (tai takseja) tällaista tarkoitusta varten. Toki on myös niitä vanhempia, joita ei keljuta herätä lauantaiaamuna seiskalta kuskaamaan lasta harkkoihin, onhan? Porukassa oli myös muutama autottoman perheen lapsi, jotka kulkivat kyydissä siinä sivussa. Yhden äiti oli kuollut jo kauan sitten syöpään ja isä oli autoton yksinhuoltaja, joka kustansi lapselleen hienoa harrastusta 2 000 - 3 000 euroa vuodessa ulkomaankisojen llukumäärästä ja sponsorituista riippuen. Nykyään helsinkiläisistä enemmistö on autottomia, joten se ei ole mitenkään ihmeellistö. Meidän faijalla meni lasten harrastusten lisäksi sievoinen summa tupakkaan. Tarpeeksi, kun painostettiin, loppui sauhuttelu lähes kymmeneksi vuodeksi.
Kuljin tokaluokkalaisesta lähtien yksin pitkän matkan julkisilla koulusta harrastuksiin. Matkalla pysäkiltä hallille poikkesin välillä kerrostalon pihalle poimimaan kastanjoita. Lukio valikoituikin sitten osittain sen takia, että sieltä pääsi näppärästi kävellen treeneihin. Toinen syy oli se, että siellä ei ollut pelkkiä tyttöjä, koska en ollut luonteeltani tyttölaumaeläin. Joskus faija ja punainen mitsubisi hakivat hallilta kotiin, jolloin jäi enemmän aikaa tehdä läksyjä. Aikamoiset kilometrimäärät faija vuosien mittaan meitä sisaruksia kuskasi harrastuksien vuoksi ympäri koulujen liikuntasaleja, halleja ja ratsastustalleja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti