sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Autottomuus ei laihduta


Hesarin toimittaja haastatteli muinoin Haagan Shellin bensatolpalla muutamaa kansalaista liittyen tiemaksuihin. Helsinkiläisrouva arvioi, että hän ajaisi vähemmän henkilöautolla, jos sen käyttö olisi nykyistä kalliimpaa. "Oma auto tekee helposti hirveän laiskaksi. Olisin varmasti kymmenen kiloa laihempi, jos en käyttäisi henkilöautoa. Autolla ajamisen takia esimerkiksi työmatkoihin liittyvä hyötyliikunta on jäänyt minulta pois."

Rouvalla on tärkeä pointti. Autottomana nautin aamuisin raitista ilmaa kävellessäni metsän poikki juna-asemalle tai edes bussipysäkille. Kävelyä tulee työmatkoilla vähintään 3 km päivässä, mutta laiha en ole. Ylipainoa on ainakin 15 kiloa. Vaikea arvioida, paljonko lihoisin, jos alkaisin kulkea kaikki mahdolliset matkat autolla. Selkä alkaisi todennäköisesti vihotella. Elimistö ja lihakseni ovat kyllä tottuneet kävelyyn ja jaksan kävellä pitkiä matkoja, mutta liikakilot tulevat ruoasta. Pitäisi syödä vähemmän, karsia kaikenlaista potaskaa pois lautaselta ja suojella itseään sipseiltä.

Kannustan silti Hesarin haastattelemaa Alankoa luopumaan autosta tai jättämään sen nykyistä useammin ruutuun. Kävelyllä on useita hyviä, joskin ympäripyöreitä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto pysyy kävelyllä hyvänä, koska kaikenlainen läskin ja lihasten liikuttelu kuluttaa kaloreita, lisää aineenvaihduntaa ja hapenottokykyä. Toki jos vetää röökiä samalla, ei ehkä saa samaa vaikutusta kuin savuttomalla töpsyttelyllä. Meidän reitin varrella on kaksi jyrkkää ylämäkeä, joten vaatii edes jonkinlaista kuntoa päästä ne ylös.

Entäs pyöräily? Tanskalaistutkimuksen mukaan jos tarkastellaan pelkästään liikkumisesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia, maksaa autoilu yhteiskunnalle 0,15 e/km kun taas pyöräily tuottaa 0,16 e säästöä jokaista liikuttua kilometriä kohden. Helsingissä on laskettu, että jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro voisi tuoda kaupungille kahdeksankertaiset taloudelliset hyödyt. Pääosa hyödyistä koituu juuri arkiliikunnan tuomista säästöistä terveydenhoitokuluissa.

Arkiliikunnan hyödystä jää paitsi, jos kulkee autolla aina lyhyetkin matkat. Me mennään kaupaan yleensä kävellen tai pyörällä. Talvella ruokaa on tullut tilattua netistä ja sohva-aika lisääntynyt, joten ei hyvä. Toisaalta netistä on helpompi ostaa terveellisemää ruokaa kuin perinteisestä kaupasta, koska salaattiainekset ovat yleensä tarjouksessa. Verkkokaupan kassalla voi tehdä ratsian ja kliksuttaa limut ja mehut pois sen sijaan, että vaivautuisi viemään niitä takaisin hyllyyn kaupan toiseen päähän.

Jos työmatkan kulkee omalla autolla, voi ajallisesti tulla vähemmän istumista ennen työpäivää verrattuna bussiin, joka kiertää ja kaartaa ja on siten hitaampi. Kumoutuuko siis kävelyn hyvä vaikutus, jos sen jälkeen istuu pitkään bussissa? Omalla kohdalla juna on hieman nopeampi kuin auto (testasin kerran), joten työmatkoilla istumisen lisäksi tulee kävelyä juna-asemalle.

Jo vähäisen itsenäisen kävelyn on todettu auttavan ikäihmisiä säilyttämään toimintakykynsä paremmin. Kumpi on sitten muna ja kumpi kana: vanhus kävelee, koska on terve vai vanhus kävelee, koska kävely on pitänyt hänet terveenä? Tutkimuksen mukaan aktiiviset koulumatkat (kävely, pyöräily) lapsena voivat vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmin elämässä. Arkiliikuntaan on hyvä tottua lapsena, jotta aikuisena ei tarvitse suunnitella elämäntapamuutosta.

Autottomuus ei siis takaa hoikkaa ruumiinrakennetta, muttlihottaa niin omaa kuin yhteiskunnan kukkaroa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti